LIIKENNESÄÄNTÖJEN TUNTEMISESSA PARANNETTAVAA
Kuusi kymmenestä suomalaisesta kokee, että omaa liikennesääntötuntemusta olisi hyvä kerrata. Etenkin väistämisääntötuntemuksessa on aukkoja. (Liikenneturvan kysely)
Parannettavaa on erityisesti autoilijoiden ja pyöräilijöiden välisten väistämissääntöjen tietämyksessä. Vain kolmasosa vastaajista arvioi pyöräilevien ja autoilevien välisten väistämissääntöjen olevan hyvin hallussa.
Kun pyöräilijä tulee pyörätieltä ajoradalle, hänen on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta tulevaa ajoradan liikennettä – paitsi jos väistämisvelvollisuus on toisin osoitettu liikennemerkillä. Lisäksi on muistettava, että kääntyvä ajoneuvo väistää aina risteävää tietä ylittävää pyöräilijää, jalankulkijaa tai mopoilijaa.
Suojatie on jalankulkijoille tarkoitettu paikka tien ylittämiseen. Suojatiesäännön mukaan kuljettajien on annettava tietä jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sinne. Polkupyörä on ajoneuvo. Suojatiesääntö ei siis kosketa pyöräilijää, joka ylittää suojatietä ajaen. Mutta jos pyöräilijä taluttaa pyöränsä suojatietä pitkin, on hän jalankulkija, jolloin autoilevien on annettava hänelle tietä.
Usein pyöräilijät kuvittelevat, että heillä on aina oikeus ylittää katu suojatietä pitkin ajaen.
Eli pyöräilijä rinnastetaan jalankulkijan oikeuteen ylittää katu.
Autoilijat taasen saattavat olettaa, että pyöräilijää pitää aina väistää. Riskitilanteita syntyy silloin, kun osapuolien sääntötuntemus kemiat eivät kohtaa.
Kokonaisuutena suojatiesäännöissä on monta variaatiota, joita uusi tieliikennelaki pyrki yksinkertaistamaan. Kevätvinkki, kertaa säännöt.
Olitpa sitten liikkeellä jalan tai muulla menopelillä.
Kuva: Liikenneturva
Turvallista matkaa,
Mika Tiitinen liikenneopettaja
