Karhula on osa Kotkaa

karhulalainen
Julkaistu: 24.10.2019 - 08:43

Ei ole mikään salaisuus, että monet karhulalaiset eivät edelleenkään hyväksy pakkoliitosta Kotkaan, vaikka tapahtumasta on kulunut jo vuosikymmeniä. Vanhempien ihmisten kohdalla se on aivan ymmärrettävää. Karhula oli varakas kauppala. Rahaa tuli kamreerin kassaan ovista ja ikkunoista, koska työllisyysaste oli korkea, vuorotyössä palkat olivat vähintään kohtuullisia ja kuntien lakisääteiset tehtävät olivat aika vähäisiä nykyiseen verrattuna.

Kotka on nykypäivänä kuitenkin osattava nähdä yhtenä kuntana. Siihen on monta syytä. Suurin on Kotkan talous ja väkiluvun kehitys.

Suomessa ei ole montaa kaupunkia, joka porskuttaisi hyvin. Oikeastaan ainoastaan Helsinki tekee voittoa, muut kamppailevat monien haasteiden kanssa. Kotka kuuluu ns. ruostevyöhykkkeeseen (Etelä-Karjala-Kymenlaakso, Päijät-Häme. Kanta-Häme, Satakunta). Näille alueille on ominaista vahva teollinen perinne, jota maailman muuttuessa ei ole osattu korjata uuden ajan elinkeinoilla ja vahvassa laskussa oleva asukasluku.

Olin Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sami Virtasen kanssa menneellä viikolla samalla työmatkalla. Se tarjosi mahdollisuuden keskustella Kotkan nykymenosta. Ulkopuolisen on aina helppo antaa neuvoja siitä mitä pitäisi tehdä verrattuna niihin, jotka ovat luottamushenkilöinä tai virkamiehinä asioista vastuussa.

Aika lailla ehdoton tosiasia kuitenkin lienee, että kaikissa Kymenlaakson kunnissa pitää osata katsoa totuutta silmiin. Kun väkiluku vähenee, palveluverkko on rakennettava sen mukaiseksi. Kouvolan ympärille tehtiin 10 vuotta sitten suuri kuntaliitos. Vahvasti näyttää siltä, että koko mennyt aika on hukattu palveluverkon sopeuttamisessa. On tapahtunut vielä paljon vähemmän kuin Kotka-Karhula-Kymissä.

Annan suuren arvon niille ihmisille, jotka edelleen jaksavat asettua kuntavaaleissa ehdokkaaksi. Oma aikani oli tämän päivän kyytiin verrattuna lastenleikkiä. Olin kokoomuksen ryhmän puheenjohtaja hyvin nuorena ja demareita veti Veikko Yrkki, Sunilan poika myös hän. Rahaa riitti jopa siihen, että sovimme Veikon kanssa kahden kesken jonkun investoinnin tekemisestä ohi talousarviosuunnittelun. Nykyvaltuutetut eivät sellaisesta voi nähdä edes unta.

Selviämistaistelussa pitää varautua kaikkeen. Väen vähenemisen lisäksi yhteishengen pitäisi olla hyvä. Jokainen kaupunginvaltuutettu on tosiasioiden lisäksi velvollinen toimimaan koko kaupungin hyväksi. Kouvolan liitos on epäonnistunut nimenomaan kuppikuntaisuuden takia. Jos jokainen valtuutettu ajattelee Kotkaa oman asuinpaikkansa näkökulmasta, syksykierre jatkuu.

Karhula on Kotkan kaupunginosista parhaassa paikassa, ainakin jos ajatellaan liike-elämää, liikennettä Venäjälle ja yhteyttä Helsinkiin. Supistuvien resurssien kaupungissa tämä on hyvä oivaltaa. Ei niin, että puolustetaan Karhulaa Karhulan vuoksi, vaan siksi, että sillä on mahdollisuuksia.

PS.

Tämä oli viimeinen kolumnini ainakin tältä erää. On ollut mukava muistella vanhoja ja miettiä tulevaa. Kiitän mahdollisia lukijoita lämpimästi.

 KARI HÄKÄMIES

Kirjoittaja toimii Varsinais-Suomen maakuntajohtajana ja on kotoisin Karhulan Sunilasta.

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi artikkelia

Kirjaudu sisään

Rekisteröidy