Karhulan EU-rahat

karhulalainen
Julkaistu: 10.04.2019 - 13:56

Vanhempani muuttivat Karhulan kauppalaan viisikymmentäluvun alkupuolella. Isä oli kotoisin Lappeenrannasta, äiti Lapualta. Syy itselle täysin tuntemattomalle paikkakunnalle muuttoon oli hyvin yksinkertainen: kauppalaan syntyi tuolloin paljon lapsia, opettajia tarvittiin.

Tuohon maailman aikaan työpaikka hallitsi ihmisen elämää paljon enemmän kuin nykyisin. Opettajat viettivät perheineen paljon vapaa-aikaa yhdessä. Oli lenkkikerhoa, matontekopiiriä ja ainakin kerran vuodessa kamppailtiin Imatran opettajien kanssa monessa eri urheilulajissa. Myös lapset pääsivät mukaan. Tuolta ajalta on oma ensimmäinen kokemukseni hotelliyöpymisestä. Paikka taisi olla Imatran Valtionhotelli. Hienolta se tuntui.

Tuolloin ei kenellekään tullut mieleen, että syntyvyys voisi Suomessa heiketä niin paljon, että yhtäkkiä kouluja, päiväkoteja ja muita laitoksia olisikin aivan liian paljon. Elintaso oli nykyiseen nähden niukka, mutta muksuja syntyi. Sunilassa oli aivan tavallista, että kaksiossa asui nelihenkinen perhe.

Viimeiset luvut lapsimäärästä ovat huolestuttavia koko Suomessa. On vain kolme aluetta, jotka oikeasti kasvavat: pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku. Hieman plussalla ollaan Jyväskylässä ja Kuopiossa, mutta muualla mennään vinhaa vauhtia alaspäin.

Kovin mairittelevia eivät ole Kotkan luvutkaan. Nykyistä menoa kaupunki putoaa alle 50.000 asukkaan, kun se kuntaliitoksen aikaan oli yli 10 000 suurempi.

Yhteiskunnallisena muutoksena tällainen kehitys näkyy niin, että ongelmia ei ole vain Itä- ja Pohjois-Suomessa, vaan myös siellä, jossa suomalainen BKT on perinteisesti leivottu, erityisesti Kymenlaaksossa.

Suomessa valmistaudutaan Euroopan Unionin uuteen rahastokauteen. Käytännössä kyse on rahanjaosta eli siitä, mitä eri maakunnat saavat. Perinteisesti juttu on mennyt niin, että itäiset ja pohjoiset maakunnat ovat kaapanneet rahasäkistä valtaosan. Ne ovat onnistuneet luomaan käsityksen, että etelässä ja lännessä ei ole ongelmia laisinkaan ja siksi varat pitää suunnata perinteisille kehitysalueille.

Mutta maailma on muuttunut. Työttömyys on korkea myös etelässä ja syrjäytyneiden ihmisten lukumäärä paljon suurempi, kuin harvaan asutuilla seuduilla. Mutta politiikka polkee tässä suhteessa paikallaan. Oulu saa EU-rahaa kolme kertaa enemmän kuin Kotka. Tuntuuko oikeudenmukaiselta?

Maassa on uusi hallitus viimeistään juhannuksena. Syksyllä se päättää, kuinka EU-rahat jaetaan. Hieman mutkia oikoen voi syvällä rintaäänellä sanoa, että Karhula on jyskyttänyt suomalaista bruttokansantuotetta muulle Suomelle niin monta vuosikymmentä, että nyt on korkea aika saada rahaa takaisin. Tarvetta on!  

 

KARI HÄKÄMIES

Kirjoittaja työskentelee Varsinais-Suomen maakuntajohtajana ja on kotoisin Karhulan Sunilasta.

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi artikkelia

Kirjaudu sisään

Rekisteröidy