Sijainti, sijainti, sijainti

karhulalainen
Julkaistu: 10.07.2019 - 09:32

Onnistuin samaan aikaan jonkin sortin keskustelun kommentoidessani Facebookissa kotikylässäni Sunilassa myynnissä ollutta asuntoa, upea Alvar Aallon piirtämä 120 neliön huoneisto, joka on täydellisen loistavassa kunnossa. Ja se hinta! Helsinkiläiset, turkulaiset ja tamperelaiset tuttavani eivät olleet uskoa silmiään. Pyyntö oli sen suuruinen, että Stadissa sillä ei saa kuin pikkuyksiön puolikkaan ja Mansessa ja Aurajoki-rannastakin vain jotakin sinne päin.

Kyse on suomalaisen yhteiskunnan todella suuresta haasteesta, muuttoliikkeestä ja sen luomista vaikutuksista. Maailma ei todellakaan ole kuten ennen, vaikka moni niin haikailee ja yhä löytyy poliitikkoja, jotka kirkkain silmin väittävät, että kaikki voidaan palauttaa ennalleen, jos vain on poliittista tahtoa. Sellainen on pötypuhetta. Valitettavasti, voisi sanoa.

 

Muutin Sunilaan 1-vuotiaana ja silloinkin vain Korkeakosken koululta. Sunila Oy:ssä (Paavo Alavan kirjoittama tehdashistoriikki kannattaa lukea) oli 50- ja 60-luvuilla kaiketi yli tuhat työntekijää. Kaikilla oli töitä, tehtävät siirtyivät usein isältä pojalle.

Tehdas piti työntekijöistä huolta muutoinkin, monitoimitalo Sunilan Pirtti (loistokunnossa edelleen, kiitos Lasse Mustosen), yleisurheilu, jalkapallo ja jääkiekkokenttä, harrastuspiirit, virkailijakerhot. Listaa voisi jatkaa, vaikka kuinka. Oli jopa oma lukio, jonka yhtiön kunnianhimoinen tirehtööri Oma Tarkkonen runnoi läpi, vaikka jotkut koulubyrokraatit olivat kovasti toista mieltä.

 

Mutta haikailemalla menneitä kehityksessä ei pysy mukana. Valtiotieteen tohtori Timo Aron tekemän arvion mukaan Kymenlaakso on yksi eniten muuttotappiosta kärsivistä maakunnista tulevina vuosina. Olemme jo pitkään tottuneet siihen, maalais-Suomi tyhjenee, mutta tulevaisuudessa tosi suurissa vaikeuksissa ovat roast beltin, ”ruostevyöhykkeen”, alueet. Siis ne paikkakunnat, jotka ovat perinteisesti takoneet suomalaisen BKT:n metsä- ja metalliteollisuudessa.

Kun satunnainen kävijä piipahtaa Kotka-Karhulassa hän usein hämmästyy. Teollinen perinne, kauniit puistot, suoranuottinen omanarvontunto ja monet muut asiat tekevät vaikutuksen. Omaleimaisuus ja aitous on silmiin pistävää.

 

Mutta, mutta kuinka nuo hyvät asiat osataan käyttää niin, että ne muuttuvat työksi ja toimeentuloksi? Ulkopuolelta on helppo antaa ilmaisia neuvoja (ne ovat tunnetusti hintansa arvoisia) ja tuntuvat usein tölväisyiltä. Sen ehkä voi kuitenkin sanoa, että kaikki on omissa käsissä. Se vain on ymmärrettävä. Silloin myös Alvar Aallon kotkalaisperinne (Paavo Lipponen on puhunut siitä paljon) alkaa näkyä asuntojen hinnassa oikealla tavalla.

 

KARI HÄKÄMIES

Kirjoittaja toimii Varsinais-Suomen maakuntajohtajana ja on kotoisin Karhulan Sunilasta.

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi artikkelia

Kirjaudu sisään

Rekisteröidy