Vakavaa asiaa

karhulalainen
Julkaistu: 26.02.2019 - 16:38

Olen kirjoitellut tällä palstalla mutkattomista asioista, lähinnä muistellut menneitä. Ikääntyessä sellaiseen luiskahtaa helposti, ja kun asiat vielä näkee vaaleanpunaisten silmälasien läpi, muistot ovat poikkeuksetta mukavia.

Mutta kun viime viikolla julkaistiin veljeni Jyrin vetämän Elinkeinoelämän Keskusliiton kuntaranking, oli pakko naputella Karhulalaiseen vakava juttu. Nimittäin niin murheellista luettavaa pöydälleni pölähti.

Kuntarankingissa mitataan kuntataloutta, yrittäjäaktiivisuutta, paikallista yritysilmastoa jne. Tutkimuksessa Suomi on jaettu 25 seutukuntaan. Tulokset ovat Kotka-Karhula-Haminan kannalta murheellista luettavaa. Sijoitus on viimeinen, jopa Kajaani peittoaa eteläisen Kymenlaakson. Pieni lohtu tulee ehkä siitä, että Kouvola on kolmanneksi viimeinen, eikä myöskään Lappeenrannan sijoituksessa (21.) ole kehumista.

Kun jossakin kisassa ei pärjää, on monta tapaa selittää. Yleisin argumentti, joka liittyy Kotkan huonoon menestykseen, on suurteollisuuden rakennemuutos. Ja totta tuo väite toki myös on. Mutta heti perään on kysyttävä, mitä on tehty, jotta siitä selvittäisiin?

Jos joku ei ole tutustunut kyseiseen tutkimukseen, saattaa helposti luulla, että voittaja löytyy kolmikosta Helsinki-Turku-Tampere. Hyvin Suomen kasvukolmio toki pärjääkin (Turku 3., Helsinki 4. ja Tampere 8.) Mutta kisan ykköspalkinnon pokkasi Seinäjoki ja kakkoseksi kiri Rauma. Näiden kahden kaupunkiseudun asemaa ja olemusta on hyvä pohtia myös Kotka-Karhula-Hamina-näkökulmasta.

Usein sanotaan, että kaupunkiseutu ei voi pärjätä, jos ei ole yliopistoa. Totta toki on, että yliopistolla on suuri merkitys, mutta Seinäjoella ja Raumalla ei sellaista ole. No, Seinäjolla on sivupiste ja Raumalla koulutetaan opettajia, mutta kummallakaan paikkakunnalla ei ole sellaista monen tiedekunnan korkeimman koulutuksen opinahjoa kuin esimerkiksi Jyväskylässä.

Mitä Seinäjoella ja Raumalla on sitten tehty? Oleellisin asia on halu ja ymmärrys muuttua. Jos vain voivotellaan, mennään koko ajan alemmaksi. Toinen seikka, joka pitää tajuta, on, että apu ei tule ulkopuolelta nykymaailmassa. Kolmas huomioitava juttu on hyvä henki, yhteen hiileen puhaltaminen kunta- ja elinkeinopolitiikassa.

Neljänneksi nostaisin henkilövalinnat. Olen seurannut aika läheltä Seinäjoen ja Rauman kaupunginjohtajien työtä. Omalla aktiivisuudellaan ja ankaralla työllä kumpikin on saanut paljon aikaan.

Lopuksi. EK:n Kuntaranking toteaa Kotka-Haminasta: vertailun heikoin, ilmiselvistä mahdollisuuksista huolimatta. Toivo ei siis ole mennyt. Tulevaisuus vain pitää tehdä, ei taivastella.

 

KARI HÄKÄMIES

Kirjoittaja työskentelee Varsinais-Suomen maakuntajohtajana ja on kotoisin Karhulan Sunilasta.

Suomi haltuun! Vesa Levonen satasella eduskuntaan! Vaalit 2019

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi artikkelia

Kirjaudu sisään

Rekisteröidy