Muuan pääkaupunkiseudulta Kotkaan muuttanut yrittäjä kertoi minulle epäilevänsä, että Kotkassa eletään jossakin kuplassa. Hän perusteli tätä muun muassa sillä, että kotkalaiset eivät ymmärrä markkinoida kaupunkiaan esimerkiksi upeilla puistoillaan. Satamasta ja tehtaasta kyllä kohkataan.
Niin. Viittaako tuohon kuplaan sekin, että eläköityneen puistotoimenjohtajan tilalle valittu jatkaja sai kenkää jo muutaman kuukauden jälkeen.
Viittaako kuplaan Nobelin talouspalkinnon saaneen Bengt Holmströmin haastattelukin Kymenlaakson (nyk. pöljästi Yle Kotkan) radiossa. Siinähän arvon toimittaja tivasi Holmströmiltä eväitä Kotkan saamiseksi nousuun, kun – toimittajan sanoin – tänne ei pääse junalla eikä lentokoneella.
Mitähän vekottimia ne ovat, jotka päivittäin tuovat ihmisiä Kouvolan suunnasta Kotkan kuplaan? Kotkassa on harrastuskäytössä oleva Kymin lentokenttä ja kaupungin liepeillä Pyhtäällä uusi yksityinen kenttä. Näistä tai niiden hyödyntämisestä toimittaja ei halunnut mainita.
Kotkan kaupunki myi omistamansa Kymenlaakson Sähkön osakkeet. Siis luopuivat vapaaehtoisesti kertakorvauksella varmasta rahantulosta. No, nyt onkin sitten ollut varaa syöttää miljoonittain lisäeuroja tapahtumakeskuksen paisuneisiin rakentamiskustannuksiin. Tapahtumakeskusko korvaa sähköosakkeiden tuottoja?
Miten niinkin pääsi käymään, että Kouvola sai määräävän aseman Kymsotessa? Oliko Kotkan kupla huurteessa vai miksi tilannetta ei nähty ennalta.
Millaisena Kotka nähdään muualla? Imago lienee samantapainen kuin muillakin kaupungeilla, joiden keskustassa tai sen liepeillä kohisee tehdas tai useampi. Näin on tilanne vaikkapa Varkaudessa, Kouvola/Kuusankoskella, Lappeenrannassa ja Imatralla.
Kotkassakin kupla joskus vuotaa, kun se ilmaisee ohiajavalle autoilijalle sijainnin tietynlaisella tuoksulla. Eihän se ole maailman hokuttelevin tervetulotoivotus. Ainakaan ensikertalaiselle.
Ahti Koskinen
