Kymenlaaksossa yhteistyö on avainkysymys

karhulalainen
Julkaistu: 14.12.2018 - 13:52

Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan talous kasvoi kaikissa Suomen maakunnissa vuonna 2017, ja arvonlisäyksellä mitattuna Kymenlaakso kuului ehdottomaan kärkikastiin. Maakuntaan suuntautuvien investointien ja erilaisten positiivisten mittareiden valossa tulos ei yllättänyt. Mutta positiivisen kierteen ylläpitämiseksi on erittäin tärkeää, että maakunnan eri toimijat jatkavat aktiivisia otteitaan. Ja toimijoiden yhteistyön merkitys tulee korostumaan sekä maakunnan sisällä että viesteinä maakunnasta ulospäin. Yhteisen rintaman osoittamiseen löytyy erittäin hyvät edellytykset.

Maakunnan vahva logistinen osaaminen ja asema ovat hyviä esimerkkejä vahvuuksista, joita pitää yhdessä kehittää. Toinen on meidän teollinen perinteemme. Teollista perinnettä ja taustaa on pidetty myös uudistumisen esteenä, mutta itse näen sen voimavarana.

Kymenlaaksossa lienee Suomen paras kulttuuritausta ja henkinen valmius uuden ajan teollisuudelle, kuten esimerkiksi akkutehtaille ja datacentereille. Käyttäkäämme tätä yhteisenä myyntivalttina investointien houkuttelemisessa.

Matkailussakin tehostettu koordinointi ja konseptointi maakuntatasolla toisi mielestäni lisää tuloksia. Onhan kuluttajille suunnatuissa palveluissa volyymi monesti menestymisen edellytys. Ja tarvittavien volyymien saavuttaminen vaatii laajaa tarjontaa.

On myös tärkeää, että yhteistyö ei rajoitu ainoastaan vahvuuksien hyödyntämiseen. Sitä tarvitaan myös heikkouksien neutralisoimiseen.

Kymenlaakso ei ole Suomen keskeisin maakunta. Ei maantieteellisesti, ei imagollisesti eikä se liene sitä poliittisellakaan kartalla. Tästä syystä maakunnan rajatut resurssit muun muassa edunvalvonnassa ja viestinnässä pitää ehdottomasti yhtenäistää ja suunnata yhteisen lisäarvon luomiseen.

On ilmeisenä riskinä, että mikäli maakunnan sisällä ajamme erilaisia intressejä valtakunnallisella päättäjätasolla, annamme itsestämme riitaisan kuvan. Siinä tapauksessa voimme vain seurata sivusta, kun yhteiskunnan resurssit suunnataan maantieteellisille alueille, joilla seistään yhteisenä rintamana eri hankkeiden takana.

Ns. ratakeskustelua voidaan käyttää esimerkkinä siitä, että voimme edunvalvonnassamme ja viestinnässämme nostaa esille joko erimielisyydet tai yhteiset intressit. Ehdotan, että unohdamme hetkeksi erimielisyydet kymmenien vuosien päähän suuntautuvista epävarmoista hankkeista, ja keskitymme yhdessä maakunnan sisäisen liikenneinfran kehittämiseen tässä ja nyt. Tämä on realistista, ajankohtaista ja toisi onnistuessaan kaikille kymenlaaksolaisille lisäarvoa ilman ristiriitoja.

Minulle on kerrottu, että maakunnan sisäiseen ilmapiiriin ja tekemiseen vaikuttavat erittäin vahvasti juurtuneet asenteet ja historia, ja että nämä eivät muutu päivässä. En voi väittää vastaan. Mutta väitän, että sitäkin suuremmalla syyllä on nyt korkea aika meidän kaikkien osoittaa johtajuutta ja konkreettisilla teoilla käynnistää yhteenkuuluvuuden tunteen rakentamisen koko maakuntaan. Ennen kuin ne muut jyrää meitin.

DAVID LINDSTRÖM

Toimitusjohtaja

Cursor Oy

 

 

Suomi haltuun! Vesa Levonen satasella eduskuntaan! Vaalit 2019

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi artikkelia

Kirjaudu sisään

Rekisteröidy