Lukijalta: Aatteensa ja inhimillisyytensä uhri

karhulalainen
Julkaistu: 12.12.2018 - 09:09

Kapinasta on sata vuotta. Se on historiaa ja sellaisena sitä on käsiteltävä. Haluan kertoa isoisäni elämäntarinan sellaisena, kun se on minulle kerrottu.

Isoisäni oli Mauritz Viktor Aleksander Suvikas, joka synti Hämeessä torpan poikana 18.8.1870. Hän oli leipurin kisällinä Vainikaisen leipomossa Hämeenlinnassa. Samassa paikassa piikana oli morsian Ida Wilhelmiina.

Mauritz oli tarmokas, eteenpäin pyrkivä nuorimies. Niinpä hän lähti 22-vuotiaana mestarin oppiin Pietariin. Patikkamatkallaan hän kulki Kymin (nyk. Karhulan) kautta, jonne silloin rakennettiin Karhulan tehtaita.

Mauritz päätti, että tänne minä vielä perustan leipomon, tästä kehittyy vuosien mittaan vilkas kauppapaikka. Niinpä hän kahden vuoden kuluttua palasi leipurimestarina, meni naimisiin ja perusti perheen Idansa kanssa ja he asettuivat Karhulaan.

Mauritz ja Ida perustivat liikeyrityksen, johon kuuluivat leipomo, kahvila ja virvoitusjuomatehdas. Liikerakennuksessa oli myös useita vuokrattavia liikehuoneistoja. Rakennus sijaitsi nykyisen Karhulan torin kulmassa ja tunnettiin pitkään Suvikkaankulmana.

Mauritz menestyi ja vaurastui, mutta ei silti unohtanut juuriaan. Hän oli rauhan mies, periaatteen mies, yrittäjänäkin työväen mies, joka toimi useissa luottamustehtävissä. Hän oli punaisten elinkeinolautakunnan puheenjohtaja.

Perimmäinen syy Mauritzin kuolemantuomioon oli se, että hän oli toimittanut leipomostaan leipää vangeille. Mauritz oli aatteensa ja inhimillisyytensä uhri.

RITVA LARSEN

Mauritzin tyttären tytär

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi artikkelia

Kirjaudu sisään

Rekisteröidy

Mainosta tässä!

Ota yhteys >

myynti@karhulalainen.fi