”Verot köyhälistön verta juo”. Vai juoko? Pääministeri Sanna Marin on nostanut veroprogression keskusteluun. Hyvä! Käsitesekamelska kuitenkin häiritsee. Puhutaan tasaverosta, kun tarkoitetaan tasaveroprosenttia. Tasaveroprosentti on kuitenkin tuplapalkasta tuplamäärä maksettavia euroja. Tasaveroprosentti ei siis ole tasavero. Enemmän ansaitsevat tietenkin maksavat yhteiskunnalle enemmän, kuin vähemmän ansaitsevat, joista osa saa erilaisia hyvinvointiyhteiskunnan tukia. Yhteiskunnallinen vastuu seuraa vastuunkantokykyä ja siihen kykyyn tulisi kannustaa.
Jos esimerkiksi 6000 euron pomopalkasta maksetaan veroa puolet, niin tilille tulee 3000 euroa. Jos 4500 euron pomopalkasta maksettaisiin veroa kolmannes, niin tilille tulisi samat 3000 euroa. Tällöin yrityksen palkkakustannukset laskisivat olennaisesti. Palkkojen ja sivukulujen säästöt voitaisiin käyttää erilaisiin kehittämishankkeisiin. Yritysten kilpailukyky nousisi välittömästi. Kilpailukyky nousisi myös välillisesti, koska olisi paremmin varaa palkata uusia osaavia ja motivoituneita tekijöitä. Palkkausjärjestelmän tulee myös olla kansainvälisesti kilpailukykyistä. Tämä kilpailukyky koskee korostuneesti pääomaverotusta.
Eläkekeskustelussa käsitellään ansioeläkkeitä ja kansaneläkkeitä verotuksineen samassa paketissa, vaikka niiden perusteet ovat aivan erilaisia. Ansioeläke perustuu tehtyyn työhön ja ansaittuihin palkkatuloihin, joten niiden tulisi seurata ansiotasoindeksiä. Kansaneläkkeet perustuvat hyvinvointivaltion etuihin, joten niiden ja mahdollisten lisätukien tulisi seurata elinkustannusindeksiä. Progressiivinen veroprosentti rankaisee siitä, että on pätevöitynyt hyvin palkattuihin töihin tai tekee töitä paljon tai sekä että. Opiskeluun ja työntekoon tulisi kannustaa. Opiskelun ja työnteon tulisi kannattaa. Eläkkeitä myöten.
Pertti Huhtanen Kotka
