Juha Metso luo luottamuksen ilmapiirin ja menee lähelle ihmistä

Käyttäjän Eija Anttila kuva Eija Anttila
Julkaistu: 18.11.2018 - 13:46
Karhulalaissyntyinen Juha Metso on monesti palkittu valokuvaaja ja kuvataiteilija.

Karhulalaissyntyistä Juha Metsoa ei haittaa, jos häntä ei pidetä trendikkäänä valokuvaajana. Hän ei pidä nykyisestä kuvajournalismista, josta puuttuu sisältö ja kerronnallisuus. Metson kuvat kumpuavat eletystä elämästä, jota raamittavat muun muassa seuraavat kolme mielen tilaa.

 

1 Juha Metson lapsuuden ja nuoruuden maisema oli Karhula, laajasti ajateltuna entisen kauppalan alue: ensimmäiset vuodet Laajakosken jokimaisemissa, sitten muutto Ristinkalliolle.

Nuoruuteen ja nuoruusmaisemiin liittyy myös Metson kipinä valokuvaamiseen, joka alkoi luonnossa liikkumisesta ja lintubongausharrastuksesta.

- Totta kai Karhula on minulle edelleen tärkeä paikka. Sinne liittyvät niin ensimmäiset suudelmat vesitornin juurella kuin ensimmäiset kännitkin, levykaupasta ostetut ensimmäiset vinyylilevyt ja elokuvien katselu Kyminsuussa.

Tampsan lava ja siellä esiintyneet bändit näyttivät jo suuntaa tulevaan ammattiin. Metso on sittemmin kuvannut lukemattomia muusikoita kirjaksi ja näyttelyksikin asti.

 

2 Venäjä on ollut Juha Metson kuvausmatkojen kohde yli 30 vuoden ajan. Metso viettää niin paljon aikaa Venäjällä, että hän on hankkinut Pietarista itselleen toisen asunnon.

Metso on tallentanut Neuvostoliiton jälkeistä Venäjää lähietäisyydeltä: murroskauden kuvia katoavasta Venäjästä, varsinkin Karjalasta: Petroskoi, Ääninen, Sortavala, Laatokka, Karhumäki.

Metson Venäjä-kuvia on nähtävissä lokakuussa ilmestyneessä kirjassa Putinlandia – tarinoita Venäjältä (Otava), johon tekstit on kirjoittanut Helsingin Sanomien pitkäaikainen Venäjän-toimittaja Pekka Hakala.

- Kirjat ovat paras tapa taltioida kuvia tuleville sukupolville.

Putinlandian takaliepeessä sanotaan, että ”Metso on arkipäivän dokumentaristi ja eeppinen tarinankertoja, joka tuo katsojien eteen karuja, hurjia ja rosoisia näkymiä ihmisyyden eri kerroksiin”.

Metson kuvissa keskiössä on ihminen.

- Minulle ihminen on yhtä arvokas, on hän presidentti tai katuojasta noussut.

Venäjällä ihmiset haluavat tulla kuvatuiksi, mutta luottamuksen tilanne vaatii. Metso pyrkii kiireettömyyteen ja avoimuuteen: olemaan läsnä.

 

3 Oma bändi on Metsolle tärkeä. Peukaloiset ei ole tavanomainen musiikkiyhtye, vaan performanssiryhmä, joka soittaa voodoopunkia.

- Se ei ole mitään taustamusiikkia, vaan syvää ja sisäistettyä. Meininki voi joskus näyttää hurjalta ja rivolta.

Metso perusti Peukaloiset vuonna 2014 kuopiolaisen näyttelijä-kirjailija Miko Kivisen kanssa.  Ryhmässä on eri taiteentekijöitä. Taiteellisen johtajan Metson ja laulaja-kitaristi Kivisen lisäksi yhtyeessä vaikuttavat kotkalaiset näyttelijä Jarmo Tulonen, rumpali Harri Heininen sekä basistit Kari-Jukka Koivistoinen ja Janne Ruuska.

Metso sanoo, että voodoopunk ei ole pelkkä tyylisuunta, vaan kokonaisvaltainen metodi, joka parantaa nykyihmisen rahan- ja vallanhimosta sekä niiden kääntöpuolena olevasta ahdistuksesta. Voodoopunk on vapautumista rakenteellisesta väkivallasta, talouden kahleista ja yksisilmäisestä ihmiskuvasta.

Koska Pekaloiset on performanssiryhmä, jokainen esiintyminen on erilainen ja ainutlaatuinen. Viime syksynä ryhmä toteutti yhden tavoitteistaan julkaisemalla ensimmäisen levynsä Lintukoto.

Ryhmän kotisivuilla kerrotaan, että Peukaloiset syntyi mullan alla. Se on esiintynyt suon reunalla kahdelle peipolle, pellon reunalla kolmelle taivaalla kirmaavalle terväpääskylle, kaatopaikalla kahdelle dyykkarille ja synkässä kuusikossa kahdelle miljoonalle muurahaiselle.

- Oman musiikin tekeminen on mielekästä. Ei ole mitään merkitystä sillä, myykö se vai ei.

 

Juha Metso

Syntynyt Toivelinnassa Karhulassa 1965, asuu Kotkassa ja Pietarissa.

Valokuvaaja ja kuvataiteilija.

Pitänyt kymmeniä valokuvanäyttelyitä ja osallistunut lukuisiin ryhmänäyttelyihin eri puolilla maailmaa.

Kiertänyt kuvaamassa noin 60 eri maassa, myös sotatoimialueilla. On nähnyt, kun 500 000 ihmistä hakkaa ruokakuppia Belgradin kaduilla.

Saanut kansallisesti merkittävän Fotofinlandia-kunniamaininnan kolme kertaa 1990-luvulla.

Vuoden reportaasikuva -palkinto vuosina 2000 ja 2004.

Vuoden Lehtikuvaaja 2000 ja Kymenlaakson valokuvataiteen palkinto 2010.

Julkaissut 23 kirjaa.

 

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi artikkelia

Kirjaudu sisään

Rekisteröidy

Mainosta tässä!

Ota yhteys >

myynti@karhulalainen.fi