Kehitysjohtaja Terhi Lindholmin työpöydällä suuria mahdollisuuksia

karhulalainen
Julkaistu: 13.02.2020 - 09:01
Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm viihtyy Karhulan maamerkin Vesitornin maisemissa.

Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholmin työpöydällä on pino itäisen rantaradan esitteitä. Vuosikymmenten unelma on nytkähtämässä keväällä eteenpäin tai hautautumassa ehkä lopullisesti.

– Hallituksen on määrä päättää jatkovalmistelusta keväällä. Suuri huolemme on, että päätös tehdään yksipuolisen tiedon varassa. Miljardi-investointi vaatisi laajan arvioinnin kuten vaikutukset alueiden kehittymiseen, elinkeinoelämään ja ilmastoon, Lindholm sanoo.

Hallitus valitsee jatkoselvittelyyn vain toisen itäisistä vaihtoehdoista. Kotkan ajama rantarata kulkisi Helsingistä Kotkaan ja edelleen Etelä-Karjalaan. Se avaisi mahdollisuuden myös nopealle yhteydelle Pietariin. Kouvolan oikorata puolestaan koukkaisi jo Porvoosta Kouvolaan.

Rantarata on putkahdellut vuosikymmenten kuluessa säännöllisin väliajoin keskusteluun ja suunnittelupöydille. Nyt sen kanssa kilpailee ”viime metreillä” esille nostettu Kouvolan oikorata.

– Itäinen rantarata loisi kokonaan uutta ja yhdistäisi itärannikon osaksi pääkaupunkiseudun metropolia ja toisaalta Etelä-Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan työssäkäyntialueeksi, Lindholm korostaa.

Lindholmin mielestä Porvoo ja monet sisäsuomen maakunnat ja kaupungit ovat ottaneet hätiköidysti kantaa Kouvolan oikoradan puolesta.

– Itäinen rantarata toisi Porvoolle ja Etelä- ja Pohjois-Karjalalle saman matka-aikahyödyn mutta lisäksi muitakin etuja, kuten uusia työssäkäyntialueita ja sujuvamman tavaraliikenteen Lindholm laskee.

Asiaan vaikuttaminen käy kuumimmillaan, eikä rantaradan ajajat aio antaa periksi.

– Teemme aktiivisesti töitä. Olemme sopineet tapaamisia muun muassa eri ministereiden ja ministeriöiden kanssa. On selvää, että valtion on tehtävä päätös. Alueet eivät pääse sopuun., Lindholm sanoo.

Etelärannikon tulevaisuuden kannalta rantaradan merkitystä ei voi korostaa liikaa.

– Me olemme varmoja, että rantarata olisi koko Suomen kannalta paras. Oikotie lyhentäisi matka-aikaa Helsingistä Kouvolaan 13 minuutilla. Itäinen rantarata olisi kokonaan uusi yhteys itään, Lindholm sanoo.

Voi vai kuvitella miten eteläisen Kymenlaakson merkitys muuttuisi, jos Helsingistä Kotkaan pääsisi junalla alle tunnissa. Itäinen ratarata korostaisi myös Karhulan kaupunginosan merkitystä liikenteellisenä solmukohtana.

Keväällä etenee myös toinen Karhulan tulevaisuutta muokkaava asia. Lindholm seuraa tarkasti Karhulan osayleiskaavan valmistelua, vaikka se ei varsinaisesti kuulu kehitysjohtajan tontille.

Lindholmin mielestä valmistelussa on kuunneltu asukkaita hyvin.

–Karhula on prosessissa mukana kokonaisuutena Kymijoelta Ratakadulle sekä Karhulan niemestä Kymin Kirkolle.

Luonnos tulee nähtäväksi ja lausunnoille kevättalvella.

– Luonnos julkaistaan netissä, missä sitä pääsee kommentoimaan. Myös asukastilaisuus järjestetään, Lindholm tietää.

Suunnitelma ottaa kantaa mm. torin ympäristöön, ikuisuusaihe kanjonin kattamiseen kuin tuleviin kouluratkaisuihin ja liikenneratkaisuihin.

– Suunnitelma ei toteudu hetkessä, mutta antaa hyvän suunnan tulevalle kehitykselle, Lindholm muistuttaa.

Kehitysjohtajan tulevaisuuden kuvassa itäinen rantarata ja Karhulan yleiskaava yhdistyvät suurena mahdollisuutena.

– Nopea yhteys pääkaupunkiseudulle ja idän suuntaan sekä Karhulan suunnittelu kokonaisuutena ovat tosi iso mahdollisuus. Ne loisivat edellytyksiä kasvulle tulevina vuosina, Lindholm sanoo.

Lindholm pitää Karhulasta sen helppouden vuoksi.

– Kaikki on kilometrin-parin säteellä torista, mikä on tietysti Karhulan keskus ja sydän.

Lindholm on asunut suurimman osan elämästään Karhulassa, mutta kehitysjohtajalla ei ole henkilökohtaisesti kahtia jakaantuneen kaupungin painolastia.

– Ymmärrän keskustelun, mutta itse en ole koskaan kokenut kuntaliitosta ongelmallisena. Kun menin kouluun, oli se jo tapahtunut. Ja perheenikin on muuttanut tänne muualta. Asuimme myös viisi vuotta ulkomailla. Kotka on kotikaupunkini ja Karhula kotialueeni, Lindholm sanoo.

Uskaltaa varmaan sanoa, että Lindholm on Karhulan tyttöjä.

– Muutimme Rauhalaan, kun olin 1-vuotias. Asumme perheeni kanssa samassa asunnossa, johon muutin vanhempieni kanssa neljännellä luokalla, Lindholm sanoo.

Nyt Lindholm vastaa kehitysjohtajana kaupunkikehityksestä. Laajaan tehtävänkuvaan kuuluu muun muassa Kotkan kaupungin strategian valmistelu, kaupungin viestintä, markkinointi, edunvalvonta ja yhteydet yrityksiin.

– Olen ollut tässä tehtävässä vuodesta 2012 vuoden taukoa lukuun ottamatta, Lindholm kertoo.

Lindholm on osa todellista urheiluperhettä. Koripallo on perheen ykköslaji. Aviomies Roope Mäkelä tunnetaan Peli-Karhujen naisten edustusjoukkueen päävalmentajana. Tyttäristä Erika on jo edustusjoukkueen mukana ja Amanda pelaa junioreissa. Vanhin tytär Maria opiskelee Hollannissa.

– Harrastin lukioikään asti joukkuevoimistelua ja aiemmin muitakin lajeja. Seuroista Karhulan Katajaiset, Kotkan Kiri, Kotkan Uimaseura ja Karhulan Veikot tulivat tutuiksi, Lindholm muistelee.

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi artikkelia

Kirjaudu sisään

Rekisteröidy