Kommentti: Kotkan uusi mahdollisuus

Käyttäjän Eija Anttila kuva Eija Anttila
Julkaistu: 13.08.2019 - 15:56

Heinäkuun 10. päivänä 2015 Kotkan kaupunginvaltuuston ylimääräinen kokous päättyi voimakkaisiin aplodeihin. En muista, nousivatko valtuutetut oikein seisomaan, mutta tyytyväisyys juuri tehtyihin Kantasatama-päätöksiin oli yksimielistä ja syvää. Usko siihen, että maankäyttösopimuksen myötä Kotka lähtisi uuteen nousuun, oli vahva.

Valtuutetut taputtivat paitsi itselleen ja valtuuston yksituumaisuudelle, myös virkamiehille, jotka olivat saattaneet pitkän neuvotteluprosessin hankekehittäjän kanssa maaliin. Valokeilassa oli erityisesti kaupunkikehitysjohtaja Markku Hannonen, jota kiiteltiin yli puoluerajojen, syystä.

Kantasatama ei lähtenyt lentoon. Sen sijaan Kotka Old Port -hanketta Milanoa ja Lontoota myöten hehkuttanut entinen kaupunginjohtaja pyrähti eläkkeelle ja hankekehittäjä Sawyer oli entistä harvinaisempi näky Kotkassa.

Markku Hannosen epäkiitolliseksi tehtäväksi jää Henry Lindelöfin puhaltaman kuplan tyhjentäminen.

 

Jälkiviisastelua kukaan ei kaipaa, mutta uusia hyviä ideoita Kantasataman kehittämiseksi kylläkin. Ajatukset siitä, että vanhaan satamaan tulisi esille jotakin muuta kuin turhanpäiväistä luksusmuotia ovat varsin tervetulleita. Samalla alkuperäinen ajatus Kotkan kulttuurisatamasta alkaa saada oikeanlaisen painotuksen.

Ehkä sittenkin tulee vielä se hetki, kun Carl-Gustav Walldénin ansiokkaasti esillä pitämä vanha satamatyö ja -kulttuuri saa arvoisensa, pysyvän sijan Kotkan Kantasatamasta.

Kuten Markku Hannonen sanoi, murheen alhoon ei ole syytä vaipua. Ei todellakaan. Nythän Kotkalla on taas uusi mahdollisuus.

Vaikka Kantasatama-hanke on vienyt vuosia ja paljon virkamiestyötä, hukkaan aika ja tehty työ ei ole mennyt. Kotkalla on nyt valmius ottaa alue nopeastikin käyttöön, kun sopivia toimijoita on tulossa. Lähtöruutuun asti ei tarvitse palata.

 

Hassu yhteensattuma on se, että yhtä aikaa maanantaina valtuustosalissa oli esillä kaksi euromääräisesti melko yhtä suurta investointia: Kantasataman tapahtumakeskus ja Karhulan kanjonin kattaminen.

Tapahtumakeskuspäätös meni aikanaan lähes heittämällä läpi valtuustossa.  Kanjonin kattamisselvitys ei herättänyt valtuutetuissa yhtäkään varsinaista kysymystä.

Karhulan elinvoiman kannalta kanjonin kattaminen tunnelilla, jonka päälle on mahdollista rakentaa asuin- ja liiketilaa, on välttämätön. Voihan tunnelinkin rakentaa osissa, jos 25 miljoonan euron riski yhdellä kertaa ja tässä kohtaa tuntuu liian suurelta toisin kuin tapahtumakeskuksesta päätettäessä.

 

 

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi artikkelia

Kirjaudu sisään

Rekisteröidy