Kotka aloitti kaupallisen elinvoiman seurannan

karhulalainen
Julkaistu: 23.05.2019 - 14:18

Kotkan kauppatie ry, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor ja kaupunki ovat aloittaneet Kotkan kaupallisen elinvoiman seurannan.

Seurantaa tehdään vuosittain tästä eteenpäin keskustassa, Karhulassa, Jumalniemessä ja Sutelassa Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK) valtakunnallisen elinvoimalaskennan mukaisesti. Samalla saadaan lisätietoa Suomen muiden yli 40 000 asukkaan kaupunkien elinvoimasta. EKK on kaupunkien, kaupan liittojen ja kiinteistöalan järjestöjen perustama keskustojen kehitystyön verkostotoimija.

Elinvoimaluvun laskennassa merkityksellisimmät tekijät ovat lauantaisin avoinna olevat kaupat ja ravintolat sekä tyhjät liiketilat, jotka suhteutetaan kaupungin asukaslukuun.

Pääpaino on nimenomaan kunkin kaupungin keskustan kehityksen seurannassa: mihin suuntaan keskustan elinvoima on menossa? 

Vertailu muihin kaupunkeihin auttaa muun muassa elinvoimalukujen tulkinnassa ja kiinnittämään huomiota kaupungin omiin erityispiirteisiin.

Kotkan keskustan elinvoima maan keskitasoa

Kotkan keskustan elinvoimaluku vuonna 2019 on 2,17. Kansallisesti se on lähellä elinvoimalukujen keskiarvoa ja samaa tasoa esimerkiksi Joensuun, Kuopion ja Porin kanssa. Myös Kaakkois-Suomen kaupunkeihin verrattuna se on keskitasoa (Kouvola 1,29, Imatra 1,83 ja Lappeenranta 2,85).

Kotkan elinvoimalukua laskee lauantaina avoinna olevien kauppojen ja ravintoloiden vähäisyys (44,44 % liiketiloista) sekä tyhjien liiketilojen määrä (10,83 % liiketiloista). Sen sijaan ravintoloiden ja kahviloiden osuus on kansallisestikin vertaillen erittäin korkea (33,97 % lauantaina auki olevista yrityksistä).

- Keskustan elinvoimalukuun vaikuttavat kaupungin kaupallinen rakenne ja hallinnollinen koko. Kotkan kaupunkirakenne on aidosti monikeskuksinen. Tämä vaikuttaa laskevasti varsinaiseen Kotkan elinvoimalukuun, koska se hajauttaa ostovoimaa eri keskuksiin.

- Toisaalta monikeskuksisuus on asukkaiden kannalta myös etu palveluiden hyvän saavutettavuuden vuoksi. Seuranta antaa jatkossa lisätietoa siis myös siitä, mihin suuntaan Kotkan monikeskuksinen rakenne kaupan osalta kehittyy, toteaa yleiskaavoittaja Pauli Korkiakoski.

Elinvoimalaskennan perusteella muotikauppa keskittyy erityisesti keskustaan. Lisäksi keskustaan ja Karhulaan keskittyvät myös kahvilat ja ravintolat sekä kauneus- ja hyvinvointipalvelut.

- On tärkeä asia, että erikoistavarakauppa keskittyy keskustoihin laajalla skaalalla. Se houkuttelee ihmisiä ostoksille ja viettämään aikaa kaupungille.

- Jotta saisimme Kotkan osalta elinvoimalukemat kehittymään tuleviin mittauksiin, täytyisi yritysten tarjota palveluitaan entistä enemmän ja laajemmalla rintamalla myös lauantaisin. Jatkossa meidän on kiinnitettävä huomiota myös siihen, millaisen asiakaskokemuksen keskustamme tarjoaa, sanoo  Kotkan kauppatien toiminnanjohtaja Samuli Kansa.

Kotkan kaupallinen keskusta on tiivis

Kotkan vahvuus asiakaskokemuksen kehittämiseksi on, että kaupallinen keskusta on jo suhteellisen tiivis. Kaupallinen tiiveys on isoissa kaupungeissa yleensä korkeampi kuin pienissä ja se onkin eräänlainen kaupunkimaisuuden mittari. Tässä vertailussa Kotka pärjää hyvin verrattuna muihin Suomen kaupunkeihin.
- Kotkan keskusta on urbaani. Saamme paljon positiivista palautetta vaikutukseltaan suuremman kaupungin tunnelmasta kuin mitä väkiluvun perusteella voisi olettaa. Siihen vaikuttavat esimerkiksi vanhan rakennuskannan ja kaupunkiympäristön vaaliminen, rakentamisen laadusta huolehtiminen, puistot ja meri.

- Keskustan elinvoimaisuudessa ja houkuttelevuudessa onkin kyse laajasta kokonaisuudesta, jossa kaupan lisäksi tärkeä rooli on viihtyisyydellä ja laadukkailla ratkaisuilla, sanoo asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen.

Keskustojen kaupalliseen elinvoimaan vaikuttavat luonnollisesti myös asukkaiden määrä ja alueellinen ostovoima.

- Valtakunnallinen ilmiö keskustahakuisesta asuinpaikan valinnasta näkyy jossain määrin myös Kotkassa. Tähän on monia syitä, mutta monet ihmiset haluavat lähelle monipuolista palvelutarjontaa sujuvan arjen vuoksi.

- Kotkan keskustoissa erityishuomiota pitäisi esimerkiksi laajemmin kiinnittää asioihin, jotka tekisivät keskusta-asumisen houkuttelevammaksi myös lapsiperheille. Tämä tukisi edelleen myös yrittäjyyttä ja kaupallisten palveluiden kehittämistä, jotka ovat erittäin tärkeä osa kaupungin elävyyttä ja vetovoimaa, huomauttaa Korkiakoski.

 

 

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi artikkelia

Kirjaudu sisään

Rekisteröidy